Navettarok 2009 Lieto as

Tälläisiä tapahtumia meillä päin sitten järjestetään. Kuvassa on Hanna Pakarinen. Loput kuvat on nähtävissä Flickr:ssä. Käytiin vaimon kanssa sunnuntaina katsomassa tapahtumaa. Ihan yes ja toivottavasti järjestävät ensi vuonna uudestaan, varsinkin kun meiltä on sinne n. 400m matkaa.

Lomakuvia Kreetalta

Palasin perjantaina lomareissulta kreetalta ja tarkoituksena oli ottaa sieltä jonkin verran "lomakuvia", eli kuvia, jotka voisivat "myydä" paikkaa. Siis ihan vain harjoittaakseni kuvaustaitoa ja silmää. Oikeastaan ajanpuutteen ja väsymuksen sekä kuumuuden takia en sitten ottanut kovinkaan paljon tämän tyylisiä kuvia, vaan perinteistä lomakuvasettiä. Onnistuin kuitenkin nappaamaan (taas kerran omasta mielestäni) muutaman otoksen, jotka voisin luokitella "myyviin lomakuviin". Alla muutama esimerkkejä:



Ensimmäinen kuva on suht' perinteinen Kreikkakuva, eli sinistä ja valkoista, merta ja taivasta. Harmi vain, että nuo pari ihmistä sattuivat juuri kuvaan. Voisihan ne Gimpata (Photoshopata) pois, mutta en jaksa nähdä vaivaa. Seuraava kuva on myös perinteinen lomakuva, eli auringonlasku meidän parvekkeelta kuvattuna.



Vastapäisen talon silhuetista tuli muutama mukava yksityiskohta lisää. Tietenkin pitää ottaa myös kuvia merestä ja rantsusta... Ja niitähän tuli kuvattua. Muutaman suosikin löysin niistä kymmenistä vaihtoehdoista ja alla yksi.



Tämän kuvan kanssa leikin hieman Gimpillä ja lisäsin overlay-layerin n. 50% läpinäkyvyydellä ja kuvaan tuli ihan kiva efekti. Toki asiasta voi olla myös eri mieltä ja saakin olla:) Otin matkalle myös mukaan yhden salaman ja radiotriggerin. Ajattelin, että olisin ehkä kuvannut hieman enemmänkin salamalla, mutta kuten sanoin, minuun iski jonkilainen lomalaiskuus, joten otin vain muutaman otoksen salamalla.



Palmukuvassa anoppini toimi salamaständinä ja Aurinko oli palmun takana luoden kivan halo-efektin. Salamassa oli vielä vihreä geeli korostamassa palmun vihreyttä. Seuraava kuva on oikeastaan yksi suosikeistani lähinnä värien ja kontrastien takia.



Erityisesti leijan kirkkaat värit ovat jotenkin mukavia ja tuovat kuvaan oman lisänsä. Pitänee muuten mainita, että oman haasteensa Kreikassa kuvaamiseen toi sen erittäin kirkas aurinko, joka poltti helposti kaikki vaaleat värit läpi ja kuvien dynamiikkaa oli hankala hallita. Eli vaaleat pinnat ylivaloittuivat, jos halusin tummien pintojen näkyvän paremmin tai sitten kun vaaleat pinnat eivät ylivalottunee, niin tummat pinnat olivat liian tummia. Tietenkin tämä hieman riippui tilanteesta, mutta koin sen aika hankalan asiana hallita.

Loput "julkaistuista" lomakuvista löytyvät Flickr:stä.

Lisää sapuskaa...

Eilisellä kävelyreissulla vaimon ja pojan kanssa törmäsimme "valtavaan" kantarelliesiintymään tien ja ojan välissä ja poimimme siitä n. parissa minuutissa 1/2 kg saaliin. Päätin yrittää ottaa niistä kuvan ja seuraavanlainen siitä sitten tuli:



On landellakin asumisessa puolensa, koska ei sitä koskaan tiedä milloin löytää seuraavan päivän sapuskat tien varrelta:)

Ruuan kuvaaminen

Strobisti-blogissa on nyt meneillään ns. strobist boot camp -tehtävät, eli David Hobby antaa kuvaustehtäviä, joista voi voittaa kaikenlaista pientä kivaa. Ensimmäiseen tehtävään en ehtinyt osallistumaan, mutta osallistuin toiseen tehtävään.

Toisessa tehtävänannossa piti kuvata ruokaa, juomaa tai jotain siltä väliltä. No tietenkin ajattelin, että homma ei voi olla kovinkaan hankala, mutta toisin kävi:) Minulla oli muutama idea, joita päätin kokeilla. Ensimmäinen idea oli käyttää hyväksi aikaisemmin toteuttamaani setuppia Iittalan kartio-laseista, mutta huomasin, että ruuan (tässä tapauksessa) hedelmien lisääminen vaatiikin valaistukselta paljon enemmän. Kuten alla olevasta epäonnistuneesta kuvasta voi huomata, hedelmät eivät ole kovinkaan edustavia.



Mitä tulee siihen aikaisempaan kuvaan Iittalan laseista, niin homma oli paljon yksinkertaisempi, koska pystyin valaisemaan lasit yhdellä salamalla taustan kautta ja se riitti hyvin, varsinkin kun pöydän pinta oli myös heijastavaa materiaalia.

Ruuan valaiseminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, koska valon pitää valaista ruuan pintaa myös edestä, sivulta tai ylhäältäpäin tai muuten se jää liian tummaksi ts. silhuettimaiseksi. Tämä on tietenkin myös kiinni siitä, mitä kuvalla hakee ja silhuetti voi olla myös ok. Monet käyttävätkin ruuan valaisemisessa esim. itsetehtyjä "ministudioita", jolloin valon saa toteutettua aika helposti.

Kun en saanut hommaa toimimaan ensimmäisellä yrityksellä päätin yrittää uudestaan seuraavana päivänä. Toisella kerralla otin aika paljon erilaisen lähestymisen hommaan ja päätin siirtää lasit taka-alalle ja yrittää tuoda syötävät kohteet etualalle. Ostin siis hieman hedelmiä ja habanero chilin:) Ajattelin, että jos pystyn luomaan kuvan, jonka takia joku haluaisi maistaa habaneroa, niin ehkä silloin olen onnistunut hommassa. (Habanerohan taitaa olla yksi maailman vahvimmista chileistä) Sitä en tiedä onnistuinko kuvassa niin, mutta sain aikaiseksi hieman Miami Vice värityksen omaavan kuvan:


Tuskimpa ottamani kuva voittaa kisaa, mutta olen siihen itse tyytyväinen ja opin prosessin aikana paljon ruuan kuvaamisesta. Pitää nostaa hattua niille, jotka tekevät hommaa työkseen. Se ei tosiaankaan ole helppoa. En myöskään ajatellut jättää hommaa tähän vaan kokeilla erilaisten ruokien kuvaamista myös tulevaisuudessa. Yllä olevaan kuvaan käytin aikaa n. 3 tuntia. Aika kului lähinnä eri asetelmien kokeilemiseen sekä valaistuksen säätämiseen. Kuvan ottamiseen käytetty setuppi löytyy täältä. Kannattaa myös käydä katsomassa millaisia kuvia muut stroboilijat ovat ottaneet. Klikkaa tätä linkkiä, niin saat näkyviin kaikki kilpailuun osallistuvat kuvat Flickr-hakuun.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa strobist boot camp -tehtävää, varsinkin kun tämän ruokakuvatehtävän pitäisi olla kaikista helpoin tehtävä:)

ProRajalan kuvakilpailu

Päätin osallistua Rajalan järjestämään valokuvauskilpailuun, jonka aiheena on "Minun Suomeni". Osallistuin kilpailuun seuraavalla kuvalla:



"Minun Suomeni - Designia ja innovatiivisuutta".

Eli mielestäni Suomi on muutakin kuin järviä, metsää, maisemaa, saunoja, mökkejä jne... Suomi on myös paikka, jossa on innovatiivisuutta ja lahjakkaita ihmisiä. Tavallisilla ihmisillä on myös mahdollisuus hienoon designiin kuten Kaj Franckin suunnittelemiin Kartio-laseihin.

Kuvasin melkein samanlaisen kuvan jokin aika sitten, mutta en ollut siihen aivan tyytyväinen. Nyt onnistuin mielestäni paremmin.

Saas katsoa miten käy, mutta tuskinpa voitan. Tämähän on sitä perussuomalaista pessimistisyyttä:)

Uutta roinaa....

Meni kamera sitten vaihtoon, eli olen 5D:n omistaja heti kun saan sen postista. Toivottavasti jo huomenna. Vanha kamerani (30D) meni myös kaupaksi parissa tunnissa. En siis ole kahden kameran loukussa, vaikka 30D olisi voinut jäädä vararungoksikin... Kyllähän yksi hyvä kamera riittää.

Hmm... pitääköhän miettiä tämän blogin nimeä uudestaan, koska en enää omista croppikennokameraa:)

Digikam ja Kubuntu 9.04

Olen päivittänyt Kubuntun (linuxin) uuteen 9.04 versioon ja kyllä on ollut ongelmia. Ensin sekosi x-serveri, koska ATI on mennyt poistamaan näytönohjaimeni ajurit virallisesta ajuripaketista. No, sain sen kuntoon, niin sitten alkoi Digikam sekoilla. Tätä kirjoittaessani käännän juuri uutta versiota Digikamista suoraan sorsista (lähdekoodista.. tämä on nörttislangia) ja toivon, että se korjaisi kaatumisongelmat.

Jos jollakin muulla on ongelmia Digikamin kanssa, niin kannattaa kokeilla näitä ohjeita. En siis itsekään vielä tiedä onko niistä apua, mutta odotetaan ja katsotaan miten käy...

Mutta silloin kun Digikam toimii, niin voin kyllä suositella sitä. Itse pidän erityisesti integroiduista sharing-plugineista, eli voit helposti jakaa kuvia esim. Flickr:iin muutamalla napin painalluksella. Eipä sen tarjoama editorikaan ole hullumpia ja se tukee myös RAW-kuvien näyttämistä/editoimista.

Loppukomentiksi voin sanoa, että Digikamin päivittämisestä oli apua... Ei siis enää kaatuilua. Hätiköin sittenkin.. Kyllähän se pa#*a kaatuu. No nyt unta kaalin ja katson myöhemmin ongelmaa uudestaa.