Croppikenno

Blogi siirretty

2010-06-12T15:27:00.000-07:00

Loin uuden blogin osoitteeseen http://kuvatakomo.enume.net. Tulen kirjoittamaan sinne uusia tekstejä ja tätä blogia en tule enää päivittämään. Siirsin joitain tekstejä täältä uuteen blogiini, jotta saisin sinne edes jotain kontenttia.

Iron Gland

2010-01-01T15:19:00.000-08:00

Olen ollut valokuvaamisen suhteen laiska viime aikoina ja jäi tuo Iron Glandin kuvauskeikasta kirjoittaminen vähän taka-alalle. Ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa muutaman sanasen keikasta. Pulinat sikseen ja kuvat kehiin siis.

Tämä ensimmäinen kuva on otettu Turusta, Ruissaloon päin mentäessä olevan sillan alta. Kävin etukäteen tarkastamassa paikan muutamaa päivää aikaisemmin, jolloin ratapiha oli täynnä ruosteisia junvaunuja. Ajattelinkin, että vaunuja voisi käyttää taustana, mutta toisin kävi. Kuvauspäivänä paikalle saavuttaessa ratapihalla ei ollutkaan yhtään vaunua, joten piti soveltaa hommaa hieman lennosta. Mielestäni kuvasta tuli varsin ok ja siinä on vähän sellainen tummempi tunnelma, jota Iron Glandin poijaat halusivatkin.

Ongelmaksi tuona kuvauspäivänä tuli jonkin moinen syysmyrsky, eli minulla oli hankaluuksia saada ständit pysymään pystyssä varjojen kanssa ja tuolla sillan alla täytyi kuvat ottaa ilman varjoa. Käytin kuitenkin salamoiden sisäänrakennettuja diffuusoreja, jotka toimivat ainakin tässä kuvassa tarpeen mukaan. Kuvaa on hieman myös photoshopattu, eli lisäsin vignetteä ja säädin hieman värejä. Myös sillan alta näkyvää taivasta photoshoppasin mustaksi, joten tausta näyttäisi olevan kokonaan sillan alaosaa. Kyseessä on muuten sama silta, jonka toisesta päästä otin alkukesästä Kehän kuvia.

Toisessa kuvauspaikassa, eli Maarian uimarannalla pystyinkin sitten käyttämään varjoja, koska kyseinen ranta on vanhan hiekkamontun pohjalla ts. sinne ei tuullut niin paljon kuin aikaisempaan kuvauspaikkaan. Valitsin uimarannan kuvauspaikaksi, koska siellä oli selkeästi kolme erilaista taustaa, joita halusin käyttää: kivikkoinen rinne sekä hiekkaranta ja vesi.

Yllä olevaa kuvaa varten roudasin paikalle myös tuolin, jolta voisin ottaa kuvan hieman ylhäältä alaviistoon. Näin sain aikaiseksi varsin perinteisen rokkiposeerauskuvan, mutta sehän toimii kun kuvaa kovia jätkiä:) Kuvassa käytin läpiammuttavaa varjoa vasemmalla puolella ja heijastavaa varjoa oikealla puolella.

Rinteessä olevaa kivikkoa pystyin myös käyttämään hyväkseni ja varsinkin kun on kyseessä heavy/rokkibändi, niin kivi sopii aina taustaksi. Mielestäni sain kuvasta aika hauskan näköisen hieman säätämällä kontrastia ja värisävyjä vähän "harmaammaksi".

Viimeiseksi kuvaksi jäi idea, jonka takia oikeastaan halusin kuvata pojat uimarannalla. Harmi vain, että ilma oli mitä oli, eli n. 5 astetta ja pirun tuulinen, niin eivät muut pojat uskaltaneet veteen kuvattavaksi. Onneksi bändin laulaja oli hommassa ihan messissä ja kuvasta tulikin hieman "vapahtajamainen", mutta kuitenkin rokilla tavalla:

Keikaista jäi kaikille osapuolille hyvä maku ja sain muutenkin hyvää palautetta siitä, miten ohjasin poikia kuvaustilanteessa. He olivat itse erittäin tyytyväisiä työn jälkeen ja kaikesta kommelluksista huolimatta homma onnistui. Saldoksi hommasta jäi siis yksi katkennut hot-shoe-adaptori ständin kaatuessa, mutta onneksi minulla oli yksi vara hot-shoe mukana. Myös heijastavasta varjosta hajosi lukitus... Että sellaista.

Huomenna kuvaamaan Iron Glandia...

2009-10-03T11:43:00.001-07:00

Huomenna on ehkä tulossa kaikista haastavin kuvaus sään suhteen. Pitäisi mennä kuvaamaan Iron Gland:ia, mutta sääennuste lupaa 10m sekunissa tuulta, vettä sekä aurinkoa. Saas katsoa mitä tulee. Laitetaan kuvia taas sitten tänne. Btw, tämä blogi tulee pian siirtymään eri osoitteeseen. Laitan linkin sitten tänne.

Mika Peltosen CD

2009-09-19T07:08:00.001-07:00

Tupsahti postista sitten Mika Peltosen CD. Ihan hyvin olivat pystyneet käyttämään hyväksi ottamiani kuvia/kuvaa. Kansikuva oli käytetty kokonaan hyväksi siten, että se jatkuu myös CD:n kansien toiselle puolen. Samaiset ovet ovat myös printattuna itse CD:n pääliosaan. Kiva nähdä omia juttuja julkaistavan. Nyt vain odottelen sitä rokkikeittokirjaa, jossa pitäisi olla myös yksi kuva.

Aikaisempi juttu itse kuvaussessiosta löytyy täältä.

Bad King Promokuvat

2009-09-15T13:22:00.000-07:00

Kävin kuvaamassa tänään turkulaista Bad King bändiä. Sain mielestäni otettua parhaimpia promokuvat tähän mennessä. Ehkä sitä alkaa pikkuhiljaa oppia hommaa. ~~Yksi seikka, josta huomasin, että kuvaus onnistui oli se, että ei kuville tarvinnut tehdä oikeastaan mitään jälkikäsittelyä eli valotukset ja aukot mennyt olivat hyvin kohdalleen.~~ Jaskaahan sitä tuli jauhettua:) Valotukset ja aukot olivat mielestäni kohdallaan, mutta taustoja päätin hieman jälkikäsitellä. Esimerkkinä alla oleva potrettikuva. Uskon tosin, että joku ammattilainen löytäisi kuvista heti jotain korjattavaa, mutta itse olen niihin varsin tyytyväinen.

Yllä olevan ryhmäkuvan lisäksi sain myös pari onnistunutta yksittäispotrettikuvaa, joista alla esimerkki. Tästä kuvasta jälkikäsittelin taustan ja itse kuvassa oleva henkilölle ei ole tehty mitään käsittelyä (paitsi muunnos mustavalkokuvaksi). Taustalle tein tekstuurin sekä maskasin laulajan kuvasta niin, että tekstuuri ei ole hänen päällään.

En tällä kertaa jaksa selitellä kuvaussessiota kovinkaan paljon... Joten loput setistä on nähtävissä Flickr:stä. Eipä tässä muuta kuin ensi kertaan ja öitä.

Linkkejä...

2009-09-13T03:08:00.000-07:00

Seuraavassa linkki, jos kiinnostaa studiovalokuvaus ja siihen liittyvät kikat. Linkin takaa löytyy useita mielestäni mielenkiitoisia ja hyvin tehtyjä pätkiä siitä esim. miten saadaa tehtyä studiotason valaistuksia kotikonstein muutaman kympin materiaaleilla:

Pro Photo Life: videot

Jos luette strobistia, niin sielläkin mainostettiin seuraavaa sivua, jossa on kiva on-line studiosetupeditori. Eli voit tehdä helposti valaistuskaavion verkossa ja tallentaa sen esim. png-kuvana koneellesi.

http://www.lightingdiagrams.com/

Eipä tässä muuta tällä kertaa, mutta mainittakoon, että pitäisi mennä lähiaikoina kuvaamaan taas kahta bändiä. Laitan kuvia taas tänne...

Corvettea kuvaamassa

2009-09-07T14:28:00.000-07:00

Sovin jo alkukesästä, että menisin kuvaamaan naapurin Ameriikoista tuomaa Corvettea ja tänään sitten sainkin aikaiseksi sen. La Caffettieran keikasta hieman viisastuneena osasin nyt ottaa paremmin huomioon salamoista tulevat heijastukset. Pääsinkin aika pienellä vaivalla jälkikäsittelyjen suhteen. Kuvista tuli mielestäni ihan hyviä ottaen huomioon, että en ole ennen kuvannut autoja. Seuraavassa ehkä setin onnistunein kuva:

Sijoitin salamat niin, että niistä ei tule suoraan heijastuksia ja varmistin homman vielä niin, että asetin kameran kohtaan, jossa salamat sekä ständit hävisivät oikeastaan auton "saumoihin". Kuten kuvasta arvata saattaa, niin jälkikäsittelin kuvaa jonkin verran. Poistin rekisterikilven sekä korostin hieman viljankortta sekä taivasta. Otin kuvan kahdella salamalla. Tarkemmat tiedot salamoiden asemista ja tehoista löytyvät Flickr:stä.

Toinen kuva Corvettesta, johon olen varsin tyytyväinen on ns. latokuva:

Tästä kuvasta tuli parempi kuin odotin, mutta lähinnä jälkikäsittelyn yhteydessä. Jälkikäsittelyssä Aperture 2:lla sain taivaan ja auton tuulilasin yhtymäkohdan näkymään selvästi. Alkuperäisessä kuvassa ne olivat melkein palaneet yhteen. Ongelman aiheutti hieman liian kirkas taivas ja auringonlasku taustalla. Tässäkin kuvassa onnistuin varsin hyvin piilottamaan salamoiden heijastukset. Tosin jouduin hieman poistamaan salamaständin heijastusta auton kyljestä.

Lopputulemana voi ainakin todeta sen, että La Caffettieran keikasta viisastuneen pystyin ainakin hieman vähentämään jälkikäsittelyn määrää ottamalla huomioon jo kuvausvaiheessa heijastukset asemoimalla salamat paremmin.

Ravintolakeikka, osa I

2009-09-07T03:47:00.000-07:00

Tuttuni pyörittää menestyvää Italialais-lounaskahvilaa La Caffettieraa Turun BioCityssä ja jokin aika sitten sovimme, että menisin ottamaan hänelle "myyviä" promokuvia, joita he voisivat käyttää ravintolan www-sivuilla. Tietenkin otin haasteen vastaan, koska tässä on taas yksi sauma saada kokemusta aivan erilaisesta kuvaamisesta, eli tuote- ja mainoskuvaamisesta. Haastavaksi homman tekee myös se, että kuvaus tehdään ravintolassa, joten kyseessä on minulle vieras ympäristö, vaikka olenkin käynyt La Caffettierassa usein syömässä. Päätimme jakaa homman myös useammalle kuvauskerralle ja tällä kertaa otimme ns. fiilarikuvia sekä kuvia tuotteista, joita he myyvät ravintolassaan. Tuotteilla tarkoitan lähinnä Cappuccino-pannuja ja kahvinkeittoon liittyviä välineitä. Seuraavalla kerralla on tarkoitus ottaa myös kuvia itse ravintolasta. Koko kuvasetti on nähtävissä Flickr:stä La Caffettiera setistä.

Itse kuvaussession aloitin kuvaamalla yllä olevan fiilarikuvan. Harmi vain, että unohdin ottaa siitä setuppikuvan, mutta lavastuksessa käytettiin ravintolan päivittäisiä raaka-aineita. Taustalla oleva verkko on sinänsä hauska yksityiskohta, jota ravintolassa käytetään sisustuksessa. Muut taustalla näkvyät pullot ovat oliiviöljypulloja. Ravintoloitsija oli varmuuden vuoksi ottanut mukaan valkoisen lakanan, jota käytinkin yleistaustana jonkin verran. Vaikka usein otankin kuvat käyttämällä off-camera-salamoita, eli strobisti-tyyliin, on mielestäni tärkeää, että kuvia pystyy ottamaan myös ilman salamaa. La Caffettierassa on harvinainen (ja pirun kallis) design cappuccino-kone, josta ravintoloitsija halusi ehdottomasti kuvia. Kyseisessä koneessa on paljon kromattuja osia, joten heijastukset sekä salaman että kuvaajan ovat aikamoinen ongelma. Päätinkin ottaa koneesta kuvat ilman salamaa, jotta pääsisin eroon heijastuksista. No enhän niistä kokonaan päässyt vaan kuvista piti poistaa jälkikäteen esim. minun peilikuvat:) Alla esimerkki kuvasta:

Seuraava kuva, jonka otin myös ilman salamaa on jostain syystä yksi lempikuvistani. Syytä en tiedä, mutta ehkä se on kerrankin onnistunut kiva bokeh-efekti. Kyseisen kuvan otin Canonin 50mm f/1.8 linssillä (99e) ja sehän on itseasiassa varsin loistava linssi juuri bokehin luomiseen. Tosin f/1.8:n aukolla saa olla tarkkana mihin fokusoi, jotta kuva ei muutu sotkuksi.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin La Caffettierasta saa myös ostaa erilaisia tuotteita kuten kahvipannuja, kahvipapuja, espressotamppereita jne. Ravintoloitsija halusi näistä myös kuvia, joita voidaan laittaa nettisivuille. Kahvipannuista sainkin omasta mielestäni ehkä onnistuineimmat tuotekuvat tältä reissulta. Pidän niitä onnituneimpana sen vuoksi, että en joutunut tekemään oikeastaan mitään jälkikäsittelyä kyseisille kuville.

Seuraavassa kuvassa onkin sitten jo hyvä esimerkki siitä, mitä kokemattomuus tuotekuvauksessa aiheuttaa. Kuvasin siis kromisia espressotamppereita, jotka heijastavat aivan kaiken mitä on näkyvillä. Näiden "nuijien" kanssa sainkin kulutettua hyvin aikaa ennen kuin sain hävitettyä itseni sekä sateenvarjon kuvasta. Jatkoin myös leikkuulautaa niin, että pöytä ei heihastu kuvasta. Alla olevassa kuvassa on alkuperäinen versio, jotta näkisitte millaisesta ongelmasta on kyse.

Mainittakoon vielä, että halusin tuon tampperikuvan erottuvan jollain tavalla muista kuvista ja improvisoinkin lennossa, jolloin lopputulokseksi tuli se, että taustakankaana toimiikin keittokirjan kansi. Kuvasta tuli varsin hauska vaikka tampperit ja tomaatit eivät kovin paljon liitykään toisiinsa. No toiset tykkää ja toiset ei. Mielestäni kuva on ihan ok:)

En kuitenkaan aio käydä tässä blogissa kaikkia tuolta reissulta ottamiani kuvia läpi vaan ajatuksena oli tuoda esille millaisia ongelmia kohtasin tällä reissulla. Suurin ongelma oli oikeastaan tuo heijastusten poistaminen kuvattavista kohteista. Pitää ottaa hieman selvää miten ammattilaiset kuvaavat vastaavanlaisia kohteita. Mainittakoon vielä, että seuraavassa blogitekstissäni käyn vielä läpi Corvetten kuvaamista ja siihenkin liittyviä heijastuksia. Kuten alussa mainitsin, niin loput kuvat La Caffettierasta ovat nähtävissä Flickr:ssä.

Sirkus saapuu kaupunkiin

2009-08-29T14:58:00.000-07:00

Kävin tänään perheeni kanssa sirkus Finlandiassa ja päätin tietenkin ottaa kameran mukaan. Tiesin kuvauspaikan olevan haasteellinen, koska a) se on pimeä b) kuvattavat kohteet liikkuvat yleensä nopeasti ja c) emme saaneet aitiopaikkoja, joten meidän edessämme on todennäköisesti ihmisiä. En ollut kovin väärässä tuon haasteellisuuden suhteen. Sain otettua ehkä n. 10 kohtalaistasta kuvaa. Mielestäni ehkä yksi parhaimista kuvista on alla:

Kyseinen kuva onnistui sen vuoksi, koska kuvauttava kohde oli paikoillaan ehkä yhden sekuntin ajan ja satuin juuri sillä hetkellä painamaan laukaisinta. Ei kyllä käy kateeksi niitä ammattilaisia, jotka lähetetään tekemään juttua sirkuksesta ja jutun kuvat pitää ottaa varsinaisessa esityksessä ts. ei mitään poseerauskuvia. No yksi seikka joka erottaa ammattilaiset ja amatöörin on todennäköisesti se, että minulla on amatöörilinssit kun taas ammattilaisilla ei ole. Kyllähän valovoimainen putki kuvanvakaajalla helpottaa elämäää kummasti. No kyllä ammattilainen varmaan osaisi ottaa parempia kuvia myös minun putkillani, joten pitää vain harjoitella enemmän.

Yllä olevassa kuvassa mongolialaistytöt esittivät mielenkiintoisen ohjelmanumeron: ajetaan yksipyöräisellä fillarilla ympäri areenaa ja potkitaan kulhoja ja kahvipannuja toisten päähän:) Ei tulisi ihan ensimmäisenä minulle mieleen tuollainen idea, jos pitäisi funtsia jonkilaista sirkusohjelmaa. Tästä numerosta sain jo kohtalaisen monta tarkkaa kuvaa, koska vauhti ei aina ollut niin kova kuin muissa ohjelmissa. Tosin ISO-arvo oli asetettu 1250:een, joten rakeisuutta on havaittavissa jonkin verran.

Sirkuksen klownit olivat parhaimmat klownit, jotka olen livenä nähnyt. Pellejen kuvaaminen oli mielestäni erityisen hankalaa, koska he liikkuivat koko ajan. Erityisesti seuraavassa kuvassa harmitta tuo c-kohta, eli ihmiskaalimaa kuvan alareunassa.

No aina ei voi voittaa ja ensi vuonna pitää käydä ostamassa liput ajoissa, jotta saamme eturivin paikat. Tosin vaimo saa sitten jännittää, että pääseekö esiintymään areenalle, koska ainakin nuo klownit ottivat useaane esitykseenä mukaan ihmisiä aitiopaikoilta.

Summa summarum: Pitää kyllä nostaa hattua niille ammatikuvaajille, jotka saavat onnistuneita kuvia sirkuksesta, ilman mitään lisävaloa (salamia:). Uskon, että oikea laitteisto helpottaa elämää jonkin verran kuten valovoimaset zoomit kuvanvakaajalla, mutta kyllähän sitä itsekin sain muutaman onnistuneen kuvan aikaiseksi, joten en voi kokonaan laittaa syytä "huonojen" linssien niskoille. Eli pitää vain treenata lisää, lisää ja vähän vielä lisää.

Valokuvauskursseja Turuus..

2009-08-20T12:54:00.000-07:00

Ajattelin hieman tutkailla löytyisikö Turun suunnalta valokuvauskursseja ja aika heikolta näyttää. Kansalaisopistossa olisi muutama, mutta esim. studiokuvauksesta ei pahemmin tunnu löytyvän mitään kursseja.Studiokuvaus ja erityisesti valaistuksen luominen kiinnostaisi. No kai sekin homma pitää opetella kantapään kautta tai lukemalla strobistia.

Mika Peltosen promokuvat

2009-08-14T14:11:00.000-07:00

Kävin alkuviikosta kuvaamassa laulaja-lauluntekijä Mika Peltosta Nautelankoskella. Hän tarvitsee promokuvia tulevan sinkkunsa kansiin sekä jonkin ajan päästä julkaistavaan keittokirjaan, johon eri muusikot ovat tehneet ruokareseptejä. Kuten jo mainitsinkin aikaisemmassa blogitekstissä, niin kävin katsastamassa paikat etukäteen ja kuvasin Mikan juuri kyseisissä paikoissa. Mitään yllätyksiä ei tullut matkan varrella, joten sen suhteen homma meni hyvin putkeen. Ohjeistin Mikaa ottamaan muutamia eri paitoja mukaan, jotta kuvista ei tule aivan samanlaisia. Olisi kuitenkin pitänyt ohjeistaa vielä hieman tarkemmin, eli hän olisi voinut ottaa myös vaaleita paitoja mukaan. Tajusin tämän vasta paikanpäällä, mutta tod. näk. muistan tämän ensi kerralla.

Itse kuvaussessio lähti liikkeelle siitä, että laitoin salamakamat pystyyn ja otin testikuvia. Tämä oli ihan hyvää lämmittelyä molemmille ja varsinkin mallina olemiseen tottumattomalle Mikalle. Alussa olikin hieman hankaluuksia saada kuviin luontevia poseerauksia, mutta kun Mika sai kitaran käteen alkoi homma sujua. Muusikko, joka on tottunut esiintymään kitaransa kanssa ilmeisesti tuntee olonsa kotoisaksi kun on "oma kulta" sylissä, jolloin se myös näkyy kuvissa. Hyvä puoli tuossa oli myös se, että meillä oli livemusiikkia koko kuvaussession aikana:) Kuvia kertyikin n. 180 kpl, joista 20-30 kpl olivat s

elkeitä testikuvia.

Ja sitten itse kuviin. Valitsin loppujen lopuksi viisi eri kuvauspaikkaa ja näistä kolme paikkaa päätyivät lopullisiin kuviin. Ensimmäisessä paikassa, eli Nautelankosken padolta otettiin ns. fiilistelykuvia, eli mies-ja-kitara-tyylisiä otoksia kuten alla:

Itse näen tämän kuvan enemmänkin sellaisena lehdistölle jaettavana promokuvana kuin levyyn tulevana kuvana, mutta joka tapauksessa kuvassa on kiva fiilari mielestäni. Kuvan strobistisetuppi oli seuraavanlainen:

Aurinko paistoi vasemmalta takaa (kello 10:stä) aika matalalta
sb-28 oli padon päällä kohti Mikaa ja käytin läpiammuttavaa varjoa sen kanssa
Vivitar 285HV oli kameran oikealla puolella sen oma diffuusorin kanssa suunnattuna kohti Mikaa, jotta hänen vartalonsa etuosa valaistuisi myös kunnolla

Nautelankosken vanhan myllyn seinä toimi seuraavana kuvauspaikkana, josta päätyi kuvia tähän settiin. Seinässa on mukava tekstuuri, eli kivi-betoni, jota voi käyttää taustana. Tosin kuva ei mielestäni toimi värillisenä versiona niin hyvin kuin sepian värisenä:

Tämän kuvauspaikan kuvista herra Peltonen tuntui pitävän eniten. Jotain tämäntapaista kuvaa voisin jo itsekin kuvitella johonkin levynkanteen. Tästä kuvauspaikasta toimitinkin Mikalle 3 eri kuvaa. Värien muokkaamisen lisäksi käsittelin kuvaa jonkin verran, eli lisäsin hieman vignetteä reunoille sekä poistin Securitaksen tarran puuovista. Tämän paikan strobistisetuppi oli seuraavanlainen:

sb-28, läpiammuttavan varjon kanssa kameran yläpuolella
Vivitar 285HV Mikan vasemmalla puolella heijastavan varjona kanssa sekä punaiset geelit (kalvot). Tämä salama oli suunnattuna seinään.

Viimeiset kuvat otin Nautelankosken päärakennuksen punamultamaalattua seinää vasten. Näitä kuvia jälkikäsittelin eniten, koska piti hieman parantaa ihon väritystä esim. lisätä rusketusta rintaan, koska muuten vaalea rinta olisi erottunut liikaa kasvojen ruskettuneesta ihosta. Poistin myös tummia alueita silmien ympäriltä sekä nenän punaisuutta. Mielestäni lopputuloksesta tuli ihan ok. Itse pidän näistä kuvista myös siksi, että niissä on enemmän sellaista kontaktia kameraan kuin esim. aurinkolasikuvissa. Tämä varmaan vetoaa myös naisyleisöön paremmin:)

Tästä paikasta on myös useampia kuvia, muutama hieman lähempää ja muutama hieman kauempaa. Strobistisetuppi tässä lokaatiossa oli seuraavanlainen:

sb-28 läpiammuttavan varjon kanssa n. 1 metri maasta kameran vasemmalla puolella
Vivitar 285HV heijastavan varjon kanssa myös n. 1 metri maasta kameran oikealla puolella.

Kuten alussa mainitsin, niin otin myös yhden kuvan keittokirjaa varten. Sen olikin tarkoitus olla hieman humoristinen ja sellainen siitä tulikin:) Käytin sen ottamiseen samaa setuppia kuin edelliseen kuvaan. Kuvaa muokkasin oikeastaan vain sen verran, että lisäsin reunoille vignetteä (mikäköhän tuollekin on oikea suomenkielinen termi... vinjetointi?).

Lopputulema koko kuvaussessiosta oli se, että molemmille jäi siitä hyvä maku suuhun. Itse herra taiteilija (Mika) oli myös tyytyväinen lopputulokseen.

Ensi viikolla taas promokuvia kuvamaan

2009-08-09T03:27:00.001-07:00

Ensi viikolla pitäisi mennä kuvaamaan promokuvia Mika Peltoselle. Saa nähdä, millainen setti tulee. Kuvauspaikat ovat kaikki Liedossa, eli Nautelankoski, jossa on paljon erilaisia kuvauspaikkoja kuten rakennuksia, luontoa, siltaa, pato jne. Toinen paikka on Liedon keskustan tuntumassa pikku rantsu Aurajokeen, jossa on pieni laituri.

Kävin eilen tsekkaamassa paikat etukäteen ja mietin myös vähän missä Aurinko on klo 18-21, jolloin kuvat pitäisi ottaa. Toivottavasti onnistuvat. Laitetaan tänne sitten kuvaussession satoa.

Mika Peltosen kotisivut: http://www.disconova.com/mikapeltonen/

Mika Peltosen MySpace-sivut: http://www.myspace.com/mikapeltonen

Kuvamanipulaatiota GIMP:llä ja sen käyttäminen OS X:ssä

2009-08-07T14:26:00.000-07:00

Nyt on sitten tulossa nörttijuttua, eli jos tietokoneen säätäminen ei kiinnosta, niin kannattaa jättää lukeminen tähän. Jokin aika sitten ajattelin, että minun pitänee hieman opetella käyttämään GIMPiä, joka on ilmainen ja mielestäni hyvin pitkälle kehitytty kuvankäsittelyohjelma. En ole termistöstä varma, mutta se on open source -ohjelma kuvankäsittelyyn. Kaupallisista sovelluksista sitä vastaa lähinnä Adobe PhotoShop, eli siitä löytyy kasa työkaluja ja layerit jne.

Minulle tuli koneen päivityksen paikka ja päätin hommata 24" iMac:n, koska silloin vaimokin on ehkä tyytyväisempi siihen. Saa katsoa miten käy, koska olen aistivinani pientä muutosvastarintaa uuden opettelun suhteen:) Olen siis käyttänyt n. 10 vuotta Linuxia päivittäin, joten en halua kokonaan luopua Linux-maailmasta. Sen vuoksi Mac on oikeastaan ainoa vaihtoehto, koska en tosiaankaan halua yhtäkään MS Windows -konetta kotiini. Mac:ssä on myös mahdollista ajaa Linux-softaa, koska se perustuu unixiin ja siinä voi käyttää samoja työkaluja. Seuraavassa kerron miten Mac:iin voidaan asentaa GIMP MacPorts:sta. Ohjeet MacPorts:in asentaamiseen löytyvät myös täältä.

Sellainen lisäys tähän kohtaa, että näköjään Gimp:lle löytyy myös dmg-paketti. Tosin universal-paketti ei toiminut suoraan vaan piti valita erikseen intel-paketti. Alunperinhän lähdin asentamaan Gimp:iä MacPorts:sta juuri tuon universal-paketin ongelman vuoksi.

Asenna OS X:n asennuslevyltä optionaaliset paketit: X11 ja xCode

Asenna MacPorts-paketti tältä sivulta.

Käynnistä terminaali esim. etsi Finderin hakutoiminnolla sovellusta "terminal" ja tuplaklikkaa ikonia.

Varmista, että MacPorts on ajantasalla ajamalla terminaalissa komento: sudo port -v selfupdate

Kirjoita salasanasi

Asenna gimp terminaalissa komennolla: sudo port install gimp

ja odota... tässä voi mennä pitkään. Kun asennus on valmis Gimp-sovellus pitäisi löytyä Applications/MacPorts/Gimp-polusta. Voit myös etsiä sen finderilla.

No mitä Gimpillä voi sitten tehdä. Seuraavassa yksi esimerkki. Eli päätin kuvata ns. Horror-setin ja sen ensimäiseksi kuvaksi halusin kuvata veljentyttäreni enkeliksi pukeutuneena. Tosin enkeli ei ole ihan perinteinen vaan jonkinlainen kuolemanenkelilapsi tjms. Alla esimerkki.

Se mitä kuvassa oli alunperin on nähtävissä seuraavasta kuvasta: Btw, jostain kumman syystä Flickr:stä ladatut kuvat ovat eri kokoisia kuin kovalevyltä ladatut kuvat. Mielenkiintoinen bugi tässä palvelussa.

Kuten kuvien eroista saattaa huomata, Gimp tarjoaa aika monipuoliset työkalut kuvien muokkaamiseen. Itse en ole kovin kokenut kuvakäsittelijä, mutta mielestäni ei aina tarvita kalliita ohjelmia laadukkaan lopputuloksen tuottamiseen. Kritiikkiä voin antaa siitä, että Gimp:n käyttäminen OS X:ssä ei ole välttämättä kovin nautinnollista, koska ikkunoiden hallinta tapahtuu XServerin kautta, joten esim. sovelluksen menut ovat sovelluksessa (kuten Linuxissa tai Winkkarissa) eikä yläpalkissa. Natiiviversiotakin kehitetään OS X:llä, mutta itse en ainakaan saanut niitä jostain syystä toimimaan. Ehkä minulla oli jotain ongelmia ympäristössä. Mene ja tiedä sitten.

Navettarok 2009 Lieto as

2009-07-26T15:46:00.000-07:00

Tälläisiä tapahtumia meillä päin sitten järjestetään. Kuvassa on Hanna Pakarinen. Loput kuvat on nähtävissä Flickr:ssä. Käytiin vaimon kanssa sunnuntaina katsomassa tapahtumaa. Ihan yes ja toivottavasti järjestävät ensi vuonna uudestaan, varsinkin kun meiltä on sinne n. 400m matkaa.

Lomakuvia Kreetalta

2009-07-26T15:19:00.000-07:00

Palasin perjantaina lomareissulta kreetalta ja tarkoituksena oli ottaa sieltä jonkin verran "lomakuvia", eli kuvia, jotka voisivat "myydä" paikkaa. Siis ihan vain harjoittaakseni kuvaustaitoa ja silmää. Oikeastaan ajanpuutteen ja väsymuksen sekä kuumuuden takia en sitten ottanut kovinkaan paljon tämän tyylisiä kuvia, vaan perinteistä lomakuvasettiä. Onnistuin kuitenkin nappaamaan (taas kerran omasta mielestäni) muutaman otoksen, jotka voisin luokitella "myyviin lomakuviin". Alla muutama esimerkkejä:

Ensimmäinen kuva on suht' perinteinen Kreikkakuva, eli sinistä ja valkoista, merta ja taivasta. Harmi vain, että nuo pari ihmistä sattuivat juuri kuvaan. Voisihan ne Gimpata (Photoshopata) pois, mutta en jaksa nähdä vaivaa. Seuraava kuva on myös perinteinen lomakuva, eli auringonlasku meidän parvekkeelta kuvattuna.

Vastapäisen talon silhuetista tuli muutama mukava yksityiskohta lisää. Tietenkin pitää ottaa myös kuvia merestä ja rantsusta... Ja niitähän tuli kuvattua. Muutaman suosikin löysin niistä kymmenistä vaihtoehdoista ja alla yksi.

Tämän kuvan kanssa leikin hieman Gimpillä ja lisäsin overlay-layerin n. 50% läpinäkyvyydellä ja kuvaan tuli ihan kiva efekti. Toki asiasta voi olla myös eri mieltä ja saakin olla:) Otin matkalle myös mukaan yhden salaman ja radiotriggerin. Ajattelin, että olisin ehkä kuvannut hieman enemmänkin salamalla, mutta kuten sanoin, minuun iski jonkilainen lomalaiskuus, joten otin vain muutaman otoksen salamalla.

Palmukuvassa anoppini toimi salamaständinä ja Aurinko oli palmun takana luoden kivan halo-efektin. Salamassa oli vielä vihreä geeli korostamassa palmun vihreyttä. Seuraava kuva on oikeastaan yksi suosikeistani lähinnä värien ja kontrastien takia.

Erityisesti leijan kirkkaat värit ovat jotenkin mukavia ja tuovat kuvaan oman lisänsä. Pitänee muuten mainita, että oman haasteensa Kreikassa kuvaamiseen toi sen erittäin kirkas aurinko, joka poltti helposti kaikki vaaleat värit läpi ja kuvien dynamiikkaa oli hankala hallita. Eli vaaleat pinnat ylivaloittuivat, jos halusin tummien pintojen näkyvän paremmin tai sitten kun vaaleat pinnat eivät ylivalottunee, niin tummat pinnat olivat liian tummia. Tietenkin tämä hieman riippui tilanteesta, mutta koin sen aika hankalan asiana hallita.

Loput "julkaistuista" lomakuvista löytyvät Flickr:stä.

Lisää sapuskaa...

2009-07-26T15:13:00.000-07:00

Eilisellä kävelyreissulla vaimon ja pojan kanssa törmäsimme "valtavaan" kantarelliesiintymään tien ja ojan välissä ja poimimme siitä n. parissa minuutissa 1/2 kg saaliin. Päätin yrittää ottaa niistä kuvan ja seuraavanlainen siitä sitten tuli:

On landellakin asumisessa puolensa, koska ei sitä koskaan tiedä milloin löytää seuraavan päivän sapuskat tien varrelta:)

Ruuan kuvaaminen

2009-07-11T13:06:00.000-07:00

Strobisti-blogissa on nyt meneillään ns. strobist boot camp -tehtävät, eli David Hobby antaa kuvaustehtäviä, joista voi voittaa kaikenlaista pientä kivaa. Ensimmäiseen tehtävään en ehtinyt osallistumaan, mutta osallistuin toiseen tehtävään.

Toisessa tehtävänannossa piti kuvata ruokaa, juomaa tai jotain siltä väliltä. No tietenkin ajattelin, että homma ei voi olla kovinkaan hankala, mutta toisin kävi:) Minulla oli muutama idea, joita päätin kokeilla. Ensimmäinen idea oli käyttää hyväksi aikaisemmin toteuttamaani setuppia Iittalan kartio-laseista, mutta huomasin, että ruuan (tässä tapauksessa) hedelmien lisääminen vaatiikin valaistukselta paljon enemmän. Kuten alla olevasta epäonnistuneesta kuvasta voi huomata, hedelmät eivät ole kovinkaan edustavia.

Mitä tulee siihen aikaisempaan kuvaan Iittalan laseista, niin homma oli paljon yksinkertaisempi, koska pystyin valaisemaan lasit yhdellä salamalla taustan kautta ja se riitti hyvin, varsinkin kun pöydän pinta oli myös heijastavaa materiaalia.

Ruuan valaiseminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, koska valon pitää valaista ruuan pintaa myös edestä, sivulta tai ylhäältäpäin tai muuten se jää liian tummaksi ts. silhuettimaiseksi. Tämä on tietenkin myös kiinni siitä, mitä kuvalla hakee ja silhuetti voi olla myös ok. Monet käyttävätkin ruuan valaisemisessa esim. itsetehtyjä "ministudioita", jolloin valon saa toteutettua aika helposti.

Kun en saanut hommaa toimimaan ensimmäisellä yrityksellä päätin yrittää uudestaan seuraavana päivänä. Toisella kerralla otin aika paljon erilaisen lähestymisen hommaan ja päätin siirtää lasit taka-alalle ja yrittää tuoda syötävät kohteet etualalle. Ostin siis hieman hedelmiä ja habanero chilin:) Ajattelin, että jos pystyn luomaan kuvan, jonka takia joku haluaisi maistaa habaneroa, niin ehkä silloin olen onnistunut hommassa. (Habanerohan taitaa olla yksi maailman vahvimmista chileistä) Sitä en tiedä onnistuinko kuvassa niin, mutta sain aikaiseksi hieman Miami Vice värityksen omaavan kuvan:

Tuskimpa ottamani kuva voittaa kisaa, mutta olen siihen itse tyytyväinen ja opin prosessin aikana paljon ruuan kuvaamisesta. Pitää nostaa hattua niille, jotka tekevät hommaa työkseen. Se ei tosiaankaan ole helppoa. En myöskään ajatellut jättää hommaa tähän vaan kokeilla erilaisten ruokien kuvaamista myös tulevaisuudessa. Yllä olevaan kuvaan käytin aikaa n. 3 tuntia. Aika kului lähinnä eri asetelmien kokeilemiseen sekä valaistuksen säätämiseen. Kuvan ottamiseen käytetty setuppi löytyy täältä. Kannattaa myös käydä katsomassa millaisia kuvia muut stroboilijat ovat ottaneet. Klikkaa tätä linkkiä, niin saat näkyviin kaikki kilpailuun osallistuvat kuvat Flickr-hakuun.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa strobist boot camp -tehtävää, varsinkin kun tämän ruokakuvatehtävän pitäisi olla kaikista helpoin tehtävä:)

ProRajalan kuvakilpailu

2009-07-05T15:00:00.000-07:00

Päätin osallistua Rajalan järjestämään valokuvauskilpailuun, jonka aiheena on "Minun Suomeni". Osallistuin kilpailuun seuraavalla kuvalla:

"Minun Suomeni - Designia ja innovatiivisuutta".

Eli mielestäni Suomi on muutakin kuin järviä, metsää, maisemaa, saunoja, mökkejä jne... Suomi on myös paikka, jossa on innovatiivisuutta ja lahjakkaita ihmisiä. Tavallisilla ihmisillä on myös mahdollisuus hienoon designiin kuten Kaj Franckin suunnittelemiin Kartio-laseihin.

Kuvasin melkein samanlaisen kuvan jokin aika sitten, mutta en ollut siihen aivan tyytyväinen. Nyt onnistuin mielestäni paremmin.

Saas katsoa miten käy, mutta tuskinpa voitan. Tämähän on sitä perussuomalaista pessimistisyyttä:)

Uutta roinaa....

2009-07-01T14:37:00.000-07:00

Meni kamera sitten vaihtoon, eli olen 5D:n omistaja heti kun saan sen postista. Toivottavasti jo huomenna. Vanha kamerani (30D) meni myös kaupaksi parissa tunnissa. En siis ole kahden kameran loukussa, vaikka 30D olisi voinut jäädä vararungoksikin... Kyllähän yksi hyvä kamera riittää.

Hmm... pitääköhän miettiä tämän blogin nimeä uudestaan, koska en enää omista croppikennokameraa:)

Digikam ja Kubuntu 9.04

2009-07-01T14:27:00.000-07:00

Olen päivittänyt Kubuntun (linuxin) uuteen 9.04 versioon ja kyllä on ollut ongelmia. Ensin sekosi x-serveri, koska ATI on mennyt poistamaan näytönohjaimeni ajurit virallisesta ajuripaketista. No, sain sen kuntoon, niin sitten alkoi Digikam sekoilla. Tätä kirjoittaessani käännän juuri uutta versiota Digikamista suoraan sorsista (lähdekoodista.. tämä on nörttislangia) ja toivon, että se korjaisi kaatumisongelmat.

Jos jollakin muulla on ongelmia Digikamin kanssa, niin kannattaa kokeilla näitä ohjeita. En siis itsekään vielä tiedä onko niistä apua, mutta odotetaan ja katsotaan miten käy...

Mutta silloin kun Digikam toimii, niin voin kyllä suositella sitä. Itse pidän erityisesti integroiduista sharing-plugineista, eli voit helposti jakaa kuvia esim. Flickr:iin muutamalla napin painalluksella. Eipä sen tarjoama editorikaan ole hullumpia ja se tukee myös RAW-kuvien näyttämistä/editoimista.

Loppukomentiksi voin sanoa, että Digikamin päivittämisestä oli apua... Ei siis enää kaatuilua. Hätiköin sittenkin.. Kyllähän se pa#*a kaatuu. No nyt unta kaalin ja katson myöhemmin ongelmaa uudestaa.

Muotokuvausta

2009-06-18T13:52:00.000-07:00

Olen jo jonkin aikaa yrittänyt saada vaimoni suostumaan kuvattavaksi ja vihdoinkin hän suostui:) Juhlan aika! En ole oikeastaa ottanut varsinaisia kasvokuvia vielä kenestäkään muusta kuin itsestäni, mutta se on käytännössä aika hankalaa, koska minulla ei ole kaukolaukaisinta, joten joudun pelaamaan ajastimen kanssa jne. Vaimoni tosiaankin suostui kuvattavaksi ja olen oikeastaan varsin tyytyväinen lopputulokseen, joka on nähtävissä alla:

Käytin aika paljon aikaa siihen, että mietin millainen tausta olisi paras kuvalle. Ensin kokeilin käyttää taustana kohtalaisen tummaa taulua, mutta se käytännössä hävitti vaimoni hiukset taustaan. Toiseksi kokeilin beigen väristä seinäämme, mutta se oli taas tylsä. Lopuksi laitoin toisen salaman kohti seinää ja kiinnitin siihen punaisen geelin. Kuten lopputuloksesta saattaa nähdä, seinä on varsin "villin värinen". Käytin kuvaamiseen siis seuraavanlaista valaistussettiä:

Kuten valaistuskuvasta voi huomata, niin punaisen ja beigen alueen välinen ero on aikamoinen ts. beige olisi ollut taustana varsin tylsä. Kokeilin aluksi myös käyttää heijastava varjoa kasvojen valaisemiseen, mutta en vain saanut sitä toimimaan kunnolla. Tai sitten en vain osannut, joten päätin käyttää "läpiammuttavaa" varjoa. Sillä sain valaistua kasvot paremmin, tasaisemmin.

Lähietäisyydeltä ja sisätiloissa kuvattaessa, ei salamoiden tehojen tarvitse olla täysillä vaan käytin sekä sb-28 että Vivitar 285HV:ssä tehoa 1/16. Sen voisin vielä mainita tässä yhteydessä, että muutamalla geelillä ja parilla salamalla saa aika helposti improvisoitua erilaisia taustoja. Hyvä esimerkki esim. geelien ja vesilasien käyttämisestä taustan luomiseen on nähtävissä täältä.

Setuppikuvasta voi muuten nähdä hyvin valkotasapainon merkityksen eri valaistuslähteillä. Katosta roikkuvissa pallolampuissa on normaali hehkulamppu, jolloin kyseinen valo on oranssimpaa/keltaisempaa kun taas salamoista tuleva valo on valkoista. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että kameran WB oli asetettu salaman WB-asetukseksi. Tilanteissa, joissa kohde valaistuu osittain esim. hehkulampuista tulevasta valosta olisi hyvä käyttää värikorjausgeeliä salamassa, jolloin kaikki valaistuksessa käytetty valo on "saman väristä". Hehkulmappujen kohdalla kyseinen korjausgeeli on (muistaakseni) oranssi ja loisteputkien kohdalla käytetään vihreää korjausgeeliä. Jos olet kiinnostunut erilaisista väri- ja korjausgeeleistä, niin itse ostin setit flashgels.uk:sta mielestäni edullisesti.

Kokeilin itse kuvan sommitelussa muutamaa yleisesti tunnettua perusjuttua:

Kuvasta saa yleensä paremman kun kuvattava katsoo suoraan kameraan.
Klassinen lisäys kuvaan on käden ottaminen mukaan ts. käsi toimii pienenä mausteena kuvassa.
Käyttämällä "Rule of Thirds" -sääntöä kuvan sommittelusta tulee yleensä toimivampi
Käyttämällä Rule of Thirds -säännön pisteiden välisiä diagonaalilinjoja, kuvan saa hieman "erilaiseksi". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otin kuvan hieman vinoon, jolloin sen poikki kulkee linja Rule of Thirds -säännön pisteiden välillä diagonaalisesti (ei vaaka- tai pystytasossa olevien pisteiden välillä). Ehkä ei aivan, mutta yritys on ainakin siihen suuntaan.

Kyllä näissä hyväksitodetuissa säännöissä taitaa piillä jokin totuus. Jos sinua kiinnostaa potrettikuvien ottaminen tai valaistuksen opettelu voin suositella seuraavaa kirjaa: "Digital Portrait Photography and Lightning" eikä sitä ole hinnallakaan pilattu eli maksaa alle 20$.

Pitäisi varmaan itsekin lukea kyseinen kirja uudestaan...

Kehän promokuvat

2009-06-12T15:34:00.000-07:00

Kävin siis tänään kuvaamassa Kehälle promokuvia ja kyllähän sitä jonkinlainen setti tuli tehtyä. Kuvia löytyy Flickr:istä, mutta mennäänpä itse asiaan. Vaikka mielestäni suunnittelin homman hyvin etukäteen, niin aina voi asiat tehdä paremmin. Yhtenä ajatuksena oli mennä kuvamaan Ruissalon kansanpuistoon ja siellä olevalle aallonmurtajalle, mutta paikalle päästyäni huomasin, osan siitä olevan veden alla:) No onneksi olin paikalla hieman ennen Kehän poikia ja ehdin katsoa paikat läpi, joten löysin uudet kuvauspaikat.

Ensimmäiseksi kuvauspaikaksi valitsin Aurinkoravintolan seinän. Mielestäni siitä sai hienon taustan kuvalle kaikkien yksityiskohtien kanssa.

Ostin työkaverilta pari päivää sitten uuden linssin.. Uuden ja uuden:) Eli minulle uuden Zenitar-M2,8/16 fisheye:n jonka saa liitettyä M42 adaptorilla Canon EOS -kameroihin ja kokeilinkin sitä kuvauksissa. Tosin täyskennolla siitä saisi enemmän efektiä irti.. Ja kuten kuvista huomata saattaa ehkä leikin sen kanssa liikaakin, mutta mielestäni se toimii tämän tyylisissä kuvissa aika hyvin.

Toiseksi kuvauspaikaksi valitsin lammasaitauksessa sijaitsevat "oudot puut". Idea oli mielestäni ok, mutta toteutus ei vain toiminut kovin hyvin. Aluksi ajattelin, että laitan Vivitarin osoittamaan ylös puihin (poikien taakse) ja sb-28:n snootilla varustettuna osoittamaan poikia, mutta nämä kuvat eivät vain onnistuneet. Toisessa yrityksessä käytin sateenvarjoa snootin sijaan ja alla on nähtävissä lopputulos:

Lopputulos ei ole mielestäni kovinkaan kummoinen, mutta onhan sekin sentään "kuva". Kolmas kuvauspaikka tuli mieleen matkalla Ruissaloon johtavalle sillalle, eli D-piste ns. rekkojen tankkauspaikka. Tältä paikalta sainkin muutaman ihan kivan kuvan ja jopa pientä sanaleikkiä "Shell"-sanan kanssa:) Vieläkin jaksoin leikkiä Zenitarin kanssa...

Viimeinen kuvauspaikka olikin jo suunniteltu paikka, eli sillan alapuoli. Sieltä sainkin kivoja kuvia. Tosin pojat alkoivat jo selvästi olla väsyneitä tässä vaiheessa ja heitä oli vähän hankala saada pysymään kuvattavana:) Näistä kuvista "Gimppasin" sillan sivuilta näkyvät turhat yksityiskohdat pois kuten D-piste, jolloin kuvista tuli hieman eheämpiä kuin ilman muokkausta:

Kuvaussessio meni mielestäni hyvin ja uskon, että Kehä:kin on tyytyväinen lopputulokseen. Mikään laite ei hajonnut, eivätkä akut loppuneet kesken ja melkein sain kuvattua kaikissa niissä paikoissa, joissa suunnittelinkin kuvaavani. Vaikka olen yleisesti ottaen kohtalaisen tyytyväinen päivään, niin siltikin on asioita, joita pitää vielä harjoitella. Eli valaistus on yksi iso asia ja toinen on tietenkin kameratekniikka sekä kuvien sommittelu ts. vähän kaikkea.

Huomenna Kehää kuvaamaan..

2009-06-11T13:53:00.000-07:00

Laitoin jokin aika sitten ilmoituksen Muusikoiden.net:iin, että ottaisin bändeistä kuvia ilmaiseksi, jotta saisin harjoitusta kuvaamisen suhteen. Minuun ottikin yhteyttä laitilalainen punk-rock-bändi Kehä ja sovimme, että menemme huomenna (perjantaina) Ruissaloon ottamaan kuvia. Viimeksi kirjoitin tänne kuinka hommat menivät hieman metsään skeittikuvia ottaessa, mutta nyt olen valmistautunut mielestäni hyvin. Eli alla on check-list huomista varten:

Lähetin Kehän pojille linkkejä muutamiin mielestäni "heidän oloisiin" kuviin ja kyselin, että ovatko ne jotain sellaista, mitä he haluavat. Näin pystyin suunnittelemaan etukäteen, mitä mahdollisesti tulen tekemään. Tosin eihän lopputulosta voi tietää vielä:)
Akut on ladattu kamerasta, salamoista, radiotriggereistä ja käyn vielä huomenna ostamassa kaksi pakettia paristoja backupiksi
Otan mukaan myös repun, jonne laitan muutaman tiiliskiven. Kyseessähän on saari, jonne olen menossa kuvaamaan, joten siellä voi tuulla ja ständit pitää saada pysymään pystyssä varsinkin, jos käytän varjoa.
Mietin etukäteen vaihtoehdot kuvauspaikoiksi. Tiedän jopa missä suunnassa Aurinko on kuvaushetkellä, joten olen ainakin vähän suunnitellut asioita etukäteen. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, mitä käytännössä tapahtuu ennen kuin on paikan päällä.

Eli toivottavasti kaikki tarvittava on mukana ja saan edes yhden hyvän kuvan aikaiseksi. Tämähän on oikeastaan ensimmäinen kerta kun saan kuvata ihmisiä, jotka tulevat varta vasten kuvattaviksi. Tosin tällaisissa tilanteissa ei tarvitse hosua ja sanoa ihmisille: "Koita nyt kestää vielä hetki" jne...

Kirjoittelen tänne taas kun minulla on kuvia näytettävänä. Toivottavasti...

Olohuonetta kuvaamassa

2009-06-06T15:07:00.000-07:00

Vaimoni sisko on ollut järjestämässä Olohuonetapahtumaa, joten kävin pyörähtämässä siellä tänään. Koska kyse on taidetapahtumasta ajattelin, että sieltä voisi saada hauskoja kuvia. Tämä reissu oli tietyllä tavalla ensimmäinen "julkinen" kuvausreissuni, koska menin ihmisten joukkoon strobistikamoilla. Sainkin jonkin verran ihmettelijoitä kun kasasin salamaständejä, mutta ihmiset (ne muutamat) olivat ihan positiivisesti hommassa mukana kuvauslupaa kysyessäni. Seuraavassa muutama kuva "kaupunkiseinän" maalaajista.

Muutaman kokeilun jälkeen päädyin ottamaan yllä olevan kuvan pikku tytöstä, joka maalasi siskonsa kanssa seinää. Mielestäni tässä kuvassa sommittely seuraa kultaista leikkausta, joten kai siinäkin on jokin totuus taustalla. Toiseksi otin kuvan Mikasta, joka on amerikan-suomalainen ja maalasi San Fransiscon "Hippikarhua" jo toista päivää.

Strobistiläppää: Molemmissa kuvissa käytin sb-28 kameran vasemmalla puolella ja oikealla puolella oli Vivitar 285HV varustettuna vihreällä geelillä ja suunnattuna hieman kaupunkiseinää kohden.

Olohuonetapahtuma vaikutti mielenkiintoiselta, mutta harmi vain, että ilmat eivät tänä vuonna oikein suosineet sitä. Järjestäjät olivat nähneet paljon vaivaa, joten toivotaan, että heidän mielestä tapahtuma onnistui.

Skeittareita kuvaamassa

2009-06-06T14:14:00.000-07:00

Vanhana skeittaajana minua kiinnosti kokeilla millaisia kuvia saisi skeittaajista ja päätinkin lähteä kokeilemaan onneani Kupittaan skeittiparkkiin. Homma ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Olin jotenkin siinä uskossa, että salamoiden akut olisiva ladattuina, mutta muutaman kuvan otettuani huomasin, että akut olivat aivan finaalissa. Minun piti siis lähteä ostamaan paristoja ja vettäkin alkoi satamaan..

Takaisin asiaan siis. Skeittamisen kuvauksessa on mielestäni hankalaa se, että itse temput tapahtuvat useimmiten alle sekunnissa, joten kuvan ottaminen oikealla hetkellä on aika haastavaa ts. kuvia saa yleensä ottaa useita ennen kuin onnistuu. Tässäkin varmaan auttaisi kokemus, mutta sitähän olen vasta hankkimassa, joten tein hommaa vähän yritys-erehdys-meinigillä. Onnistumista voisi auttaa myös se, että ottaa kuvia ns. "jatkuvalla kuvauksella". Toisena ongelmana on se, että minulle on aina ollut jotenkin hankalaa kuvata liikkuvaa kohdetta onnistuneesti siten, että kuvasta tulee tarkka. Skeittaus/urheilukuvissa tämä on aika oleellinen osa, jotta kuvaa voisi sanoa onnistuneeksi.

Canon EOS 30D manuaalia tutkiessani nyt illalla, mikä olisi tietenkin pitänyt tehdä ennen kuvausreissulle lähtöä, huomasin että ainakin seuraavilla asetuksilla voi parantaa lopputulosta kuvattaessa liikkuvaa kohdetta:

Valitse "Menu"-valikosta "Kuva-asetukset" ja sieltä esim. "Standardi". Minulla oli jostain syystä jäänyt siihen valituksi "Todellinen", jolloin kuvalle ei tehdä ohjelmallista tarkennusta.
Käytä ennakoivaa tarkennusta. Tästä asetuksesta en ole aivan 100% varma, koska käytin sitä kyllä osassa kuvia, mutta mielestäni juuri näissä kuvissa oli ongelmia tarkennuksen suhteen. Myös manuaalisen tarkennuksen käyttäminen voisi olla ehkä hyvä vaihtoehto, jos tietää etukäteen sopivan kohdan, jota voi käyttää tarkentamiseen. Tämä ei ole tietenkään aina mahdollista.
Älä käytä liian isoa aukkoa (pientä f-arvoa). Mielestäni onnistuneimmat, eli tarkimmat kuvat olivat niitä kuvia, joissa en käyttänyt esim. aukkoa 4.5-5.6 vaan esim. aukkoa 9. En ole kyllä tästäkään aivan varma.

Todennäköisesti vika on kuitenkin eniten kuvaajassa ja kokemattomuudessä, eikä kameran asetuksissa.

Mitä tulee itse kuvaamiseen, niin huomasin, että skeittikuvista saa huomattavasti vaikuttavampia, jos kuvakulma on alhaalta ylöspäin. Tällöin "pikkutemput" näyttävät massiivisemmiltä ja korkeammilta. Tämä on hyvin nähtävissä yllä olevassa kuvassa, jossa skeittaaja on vain n. 50-70cm ilmassa. Kuva on mielestäni muuten ihan ok, mutta sekin on täysikokoista versiota tarkastellessa hieman epätarkka.

Strobistiläpät seuraavaksi, eli yllä olevissa kuvissa käytin taas apuna kahta salamaa eli sb-28:ia ja Vivitar 258HV:tä. Loput kuvista on nähtävissä Flick:ssä Skateboarding-setissä.

Seuraavassa "lessons learned" tältä kuvausreissulta:

Varmista, aina ennen kuvausreissulle lähtöä, että varaparistot ovat mukana.
Varmista, aina ennen kuvausreissulle lähtöä, että kännykässä on akkua. En pystynyt ottamaan kavereiden yhteystietoja ylös koska ei kännykästä oli akku loppu, eikä kenelläkään ollut paperia ja kynää mukana ts. ota aina myös paperia ja kynää mukaan.
Varmista, että kameran kaikki asetukset ovat sopivia juuri siihen kuvaustilanteeseen.
Harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Hyväksi kuvaajaksi ei tulla ilman harjoitusta.

Vesipisaran kuvaaminen

2009-05-30T01:26:00.000-07:00

Jokin aika sitten kun sain strobistikamat, yritin ensimmäiseksi kuvata vedenpinnan hajoamista. Muutama päivä sitten strobist-blogissa kerrottiin, miten kuvata vesipisaran tippumista vedenpintaan. Päätin kokeilla hommaa vielä uudestaan ja sain aikaiseksi (mielestäni) ihan hauskoja kuvia.

Yllä olevassa kuvassa on mielestäni hauskaa se, että se ei ole sellainen perinteinen "water drop"-kuva vaan hieman epäsymmetrinen sekä värien suhteen onnistunut. Seuraava kuva on ehkä perinteisempi "vesipatsaskuva".

Jos katsot taustaa tarkemmin, niin huomaat, että siinähän näkyy Nalle Puh -figuureja. Selitys löytyy käyttämästäni taustakankaasta:) Eli etsin jotain punertavaa taustaksi ja ainoa sillä hetkellä nopeasti löytynyt vaihtoehto oli poikani kaulahuivi:) No lopputulos on kuitenkin ihan hauska.

Kuvan ottaminen veteen putoavasta vesipisarasta on oikeastaan aika helppoa kunhan muistaa muutaman asian:

Ajoitus - eli ilman oikeaa ajoitusta ei homma toimi
Valaistus - älä valaise vettä, vaan taustaa
Tarkennus - tarkenna kamera manuaalisesti siihen kohtaan veden pintaa, johon pisara tippuu esim. laittamalla kyseiseen kohtaan jokin esine, johon voit tarkentaa. Itse käytin avainta.
Aukko - koska kuva otetaan läheltä vesipisaraa, käytä tarpeeksi pientä aukkoa, jotta saat kaiken tarkennettua kunnolla

Kuva käyttämästäni setupista löytyy Flickr:stä, mutta loppujen lopuksi päädyin pitämään salamaa kädessä n. 5-10cm päässä taustasta. Kokeilin myös suunnata sitä eri kulmissa kohti taustaa, jolloin valaistus muuttui jonkin verran. Kiinnitin salamaan myös sinisen "geelin", jolloin kuviin tuli mukavasti sinisen sävyä mukaan. Kameran asetukset olivat seuraavat:

Exposure: 0.004 sec (1/250)
Aperture: f/13.0
Focal Length: 92 mm
ISO Speed: 400

Mutta kuten alussa mainitsin, niin kannattaa lukaista strobistista löytyvä juttu, jos tämän tyylinen kuvaaminen kiinnostaa.

Kuvia snootilla ja hehkutusta linuxista

2009-05-24T13:52:00.000-07:00

Viimeksi kirjoitin snootin tekemisestä kankaasta ja nyt ajattelin laittaa tänne muutaman kuvan, jonka olen ottanut snootilla. Snootin ideahan on "kaventaa" salamasta lähtevää valoa ja usein se luo pyöristyneen efektin, eli valo näkyy kuvassa pallomaisena. Snootilla valonlähde on helpompi suunnata pienemmälle alueelle ts. valo on paremmin hallittavissa.

Yllä olevassa kuvassa kitarastani, snootti oli kameran yläpuolella, eli kohteen edessä ja suunnattu n. 45 asteen kulmassa kohti kitaran tallaa. Käytin kameran tungsten-valkotasaipainoasetusta (hehkulamppu), jolloin kitaraan tulee mukavaa sinistä sävyä. (Siis, jos sellaisesta pitää:)

Monesti snoottia käytetään kuitenkin henkilökuvissa. Yksi tapa käyttää sitä, on valaista salamalla vain osa kuvattavasta kohteesta. Otin esimerkin vuoksi kuvan itsestäni (tai vaimohan sitä nappia painoi), jossa snootti on suoraan kasvojen edessä, hieman niiden yläpuolella.

Snootilla ammuttaessa kannattaa miettiä, millä teholla salamaa käyttää. Omakuvassani käytössä on SB-28:n 1/64-teho ja snoot oli varsin lähellä kasvojani, mutta se riitti hyvin. Btw, taustana on nahkainen musta työtuoli:) Olen myös tullut pikkuhiljaa siihen tulokseen, että ehkä minunkin pitää opetella jonkin verran kuvankäsittelyä, joten seuraavassa ensimmäisiä kokeiluja kuvankäsittelystä.

Päätin myös ottaa kuvan vaimostani, joka on mielestäni erittäin kaunis nainen. Koska kuvaajantaitoni eivät ole vielä kovin korkealla tasolla, pitää omaa työnjälkeä (=osaamattomuutta) parannella, joten seuraavassa lopputulos:

Olen lopputulokseen kohtalaisen tyytyväinen, koska tein tämän kuvankäsittelyn n. 30 minuutissa GIMP:llä, eli the GNU Image Manipulation Program -open source ohjelmalla. (Joo, joo tiedän, ettei se ole täydellinen, siis kuva sekä GIMP:) Jos kyseinen ohjelma ei ole tuttu, niin sen voi ladata myös Windowsille, mutta siihen kannattaa joka tapauksessa tutustua täällä. Mainittakoon vielä, että Linuxista löytyy nykyään hyvin tuki myös eri RAW-formaateille, joten verrattuna kalliisiin kaupallisiin Windows-ohjelmiin kannattaa tutustua linuxin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Aloitin linuxin käytön 10 vuotta sitten ja siihen aikaan verrattuna on erilaisten ilmaisohjelmien (open source) määrä moninkertaistunut. Linuxille löytyy nykyään hyvä tuki multimediapuolelta. Kannattaa tutustua esim. Ubuntu-linuxiin ja sen eri johdannaisiin esim. Kubuntuun jne.

Minun piti vielä kirjoittaa viime torstain kuvausreissusta Arskan ja Laten kanssa, mutta ei tullut yhtään julkaisukelpoista kuvaa sieltä, joten jätän siitä kirjoittamisen väliin. Sori poijaat...:)

DIY Snoot kankaasta

2009-05-21T14:22:00.000-07:00

Koska perheellisellä ja työssäkäyvällä miehellä on niin paljon ylimääräistä aikaa, päätin tehdä snootin itse. Webbi on täynnä kaikenlaisia vinkkejä snootin tekemiseen esimerkiksi käyttäen foamia, pahvia tai jotain muuta materiaalia, mutta kankaisen snootin tekemiseen ei paljon löytynyt vinkkejä. Tässä blogissa kerron siis, miten voit tehdä snootin kankaasta. Hintaa en osaa varmaksi sanoa, koska kaikki tarvittavat materiaalit löytyivät äitini "ompelukaapista", mutta en usko, että hinta on montaa euroa.

Yksi syy kankaisen snootin valmistamiseen oli se, että todennäköisesti sen kestoikä on hieman pidempi kuin pahvisen tai foamista valmistetun. Minulla ei ole pakollisia koulutunteja enemmän kokemusta ompelusta ja siitäkin on aikaa jo n. 20v, joten kyse on ainoastaan hommaan ryhtymisestä. Huomioithan, että en tosiaankaan jaksanut panostaa kovin paljon kuvien ottamiseen tekovaiheesta, joten koita kestää huonoja kuvia:) Seuraavassa tarvittavat materiaalit, vehkeet ja vermeet:

- Ompelukone
- silitysrauta
- farkkukangasta tai jotain hieman "tukevampaa" kangasta
- fylliä, eli sellaista reikä/kovike-kangasta
- liimakangasta: 1- ja 2-puolista
- kangasliimaa
- "uros"- ja "naarastarranauhoja" ja mielellään liimapinnalla
- kärsivällisyyttä, ellet ole ompeluammattilainen

Materiaalin menekki riippuu täysin siitä kuinka monta epäonnistunutta versiota teet:)

Vaihe 1:

Mittaa sopiva pala kangasta esim. sovittamalla ensin A4 paperi salaman ympärille ja sen jälkeen merkkaa paperiin sopivat mitat. Snoottihan voi olla eri pituinen riippuen vähän siitä paljonko haluat sen hajottavan valoa, joten improvisoi haluamasi pituus tässä kohdassa. Leikkaa farkkukankaasta 2 kertaa paperin kokoinen pala. Kangas taitetaan puoliksi, niin saat samanlaisen pinnan molemmille puolille. Voit tietenkin laittaa sisäpuolelle enemmän heijastavaa kangasta, mutta kuten sanoin, käytettävä materiaali sekä mitat riippuvat siitä, haluat snootin toimivan.

Vaihe 2:

Leikkaa fyllikovikekankaasta hieman farkkukangasta pienempi pala, taita se kahtia ja liimaa farkkukankaan toiselle puolelle. Tämän jälkeen leikkaa liimakankaasta 1-2 kpl paperimallia hieman pienempiä paloja ja liimaa ne fyllikankaan päälle silittämällä. Silittäminen myös nopeuttaa liiman kuivumista. Tämä tuo snoottiin tarvittavaa jäykkyyttä, koska pelkkä farkkukangas on aika löysää. Luultavasti tarranauhojen (velcron) käyttäminen tuo myös jäykkyyttä snoottiin.

Vaihe 3:

Nyt tarvitset kärsivällisyyttä, eli tässä vaiheessa ommellaan sivusaumat umpeen, mutta muista jättää päätysauma vielä auki. HUOM: Snootti on tässä vaiheessa sisäpuoli ulospäin. Voit myös ommella taitetun sivun, jos haluat siitä "siistimmän". Sivusaumojen ompelemisen jälkeen, käännä "pussi" oikein päin.

Tee vielä yksi liimakangaspala, joka on 2-puolinen liimakangas, eli liimaa on molemmilla puolilla. Laita se sisään avonaisesta päädystä ja silitä loput kankaista yhteen. Tämän jälkeen voit ommella viimeisen sauman kiinni. Itse taitoin sen vain snootin sisäpuolelle ja ompelin sauman.

Vaihe 4:

Liimaa tarranauhaa salaman ympärille sekä snootin kameran puoleisen sivun sisäpintaan. Huom nämä pitävät olla sitten uros- ja naarastarranauhoja, jotta niiden kiinnittyminen toisiinsa onnistuu. Koska tein snootin hieman leveämmäksi kuin SB-28 ympärysmitta on, niin kiinnitin snootin salamaan ja mittasin vielä mihin kohtaan pitkittäissuuntaiset tarranauhat pitää kiinnittää. Ja kuva lopputuloksesta on alla:

Testikuva käyttäen kyseistä snoottia:

Vielä kerta pojat...

2009-05-16T03:10:00.000-07:00

Kuten mainitsin viimeksi, niin en ollut aivan tyytyväinen Nautelankoskelta ottamiini kuviin, joten kävin eilen illalla katsastamassa saman paikan uudelleen. Verrattuna edelliseen kertaan, keli oli selkeämpi, joten taivaasta ei saanut ihan niin kivoja taustoja kuviin, mutta muuten kuvista tuli mielestäni parempia.

Kuten ensimmäisestä kuvasta voi huomata, niin kuva on syväterävämpi kuin edellinen kuva samasta paikasta. Tämä blogihan on siis valokuvausharrastuksestani ja siitä, miten yritän oppia, joten koittakaa kestää samoja kuvia useammassa tekstissä:)

Vastaavasti sain kuviin ehkä enemmän yö-maista tunnelmaa kuten yllä olevassa kuvassa. Periaatteessa salamat olivat samalla tavalla aseteltuna kuten edelliselläkin kerralla. Tosin kokeilin muutamaa eri variaatiota. Mainittakoon vielä, että olin liikkeellä n. klo 21.30-22.30, joten valoa riitti ihan hyvin. On vain hauska huomata, miten parilla salamalla ja oikeilla ISO-arvon, aukon ja suljinajan valinnoilla voi "päivästä" tehdä yön. Esimerkiksi jälkimmäisessä kuvassa on käytössä seuraavat asetukset:

ISO 400
Exposure: 0.008 sec (1/125)
Aperture: f/9.0
Focal Length: 28 mm

Voit katsoa kaikki asetukset myös (muille kuville) suoraan Flickr:stä. Tässä kaikki tällä kertaa ja katsotaan, mitä kuvaamista keksisi seuraavaksi.

Strobistisetillä metsässä

2009-05-14T12:44:00.001-07:00

Kävin eilen illalla kuvaamassa Nautelankoskella Liedossa, eli n. 1 km päässä kodistani kokeillakseni, miten strobistisetti toimii luontokuvien suhteen. Mielestäni sain aikaiseksi varsin kivan näköisiä otoksia, ottaen huomioon, että kyseessä oli oikeastaan ensimmäinen kerta kun varsinaisesti lähdin kyseisellä setillä kuvaamaan. Kaikki reissun kuvat löytyvät flickristä.

Yllä olevaan kuvaan en ole kuitenkaan tyytyväinen ja päätinkin käydä vielä kuvaamassa samassa paikassa uudestaan. Katsotaan sitten olenko oppinut jotain. Mielestäni, kuvassa olisi pitänyt käyttää pienempää aukkoa, jotta syväterävyydestä olisi tullut syvempi. Toisaalta silloin olisi varmaan suljinaikaa pitänyt pidentää. Kuvat käytetystä setupista löytyvät myös flickrin setistä.

Toinen kuva Nautelankoskelta on kuva lintutornista sekä sitä ympäröivästä vihertävästä pellosta. Tätä ideaa olen jo hautonut pitkään, mutta en kuitenkaan onnistunut siinä siten kuin olisin halunnut. Varmaan käyn kuvaamassa samaa aihetta vielä uudestaan, jotta saisin vangittua kuvaan halutun tunnelman. Kuvausajankohta oli n. klo 22 ja tuntui, että valo muuttui joka minuutti, joten oli todella hankalaa saada kuva oikealla hetkellä.

Seuraavalla kerralla taidan tehdä kuten Ken Rockwell on neuvonut, eli ota kuva minuutin välein, jolloin ainakin jonkin kuvista pitäisi olla otettu oikealla hetkellä. Tämä sääntö pätee hyvin sekä iltaan ja aamuun.

Nyt kun tuli aamuauringon valo puheeksi, niin otin myös muutaman kuvan tänään aamulla matkalla töihin. Jep, jep, eli strobistisetti kulkee mukavasti mukana autossa ja kyseisen setin kasaamiseen menee n. 5 minuuttia ja sekä toinen 5 minuuttia menee setin sijoittelussa ja testikuvien ottamisessa. Purkamiseen menee n. 2-3 minuuttia, joten mielestäni se on varsin näppärää suhteessa kuvien laatuun. No, takaisin asiaan. Eli seuraavanlainen kuva tuli napattua.

Kameran vasemmalla puolella edessä on Vivitar 285HV, eli samassa suunnassa, josta aamuaurinko paistaa. Kameran oikealla puolella on sb-28 täydellä teholla suunnattuna kohti Aurinkoa ja Vivitaria. Käytännössä sb-28 valaisee etualalla olevan kiven, joka muuten olisi varjossa kameran puolelta. En tiedä kuinka oppikirjojen mukainen tälläinen valaistus on, mutta kaikkea pitää kokeilla paitsi anoppia.

Tällaista antia tällä kertaa. Ehkä pian uskallan kuvata ihmisiä. Pitää vaan vielä opetella enemmän valaistuksen teoriaa ja harjoitella.

Ensimmäisiä kuvia strobistisetillä

2009-05-11T12:56:00.000-07:00

No niin. Nyt sitten on otettu muutama kuva strobistisetillä, tosin vain yhtä off-camera-flash:iä käyttäen. Kuten mainitsin aikaisemmassa blogitekstissä, niin ostin sb-28:n Vivitarin kaveriksi, mutta päätin sitä odotellessa yrittää ottaa ns. tuotekuvatyyppisiä otoksia. Ensimmäiseksi mietin että, mikä olisi hauska kohde ja mieleen tuli klassinen aihe, eli vesilasi, johon tippuu jotain aiheuttaen pinnan rikkoontumisen.

Ylhäällä olevassa kuvassa tiputan vesilasiin jääkuution, jonka ei pitäisi erottua kovin helposti vedestä. Tosin kyllähän se tuosta kuvasta erottuu, jos sitä osaa etsiä. Kuva on otettu yhdellä salamalla lasin oikealta puolelta ammuttuna varjon läpi (kts. kts. setup) seuraavilla asetuksilla:

ISO 500
f10
Suljinaika 1/320
Polttoväli 68mm
Vivitar 285HV 1/2 teholla
Taustana ruokailuryhmän tuoli, jossa on sopiva nahkainen verhoilu:)

Näin jälkeen päin ajateltuna tuossa olisi varmaan pärjännyt ISO100-arvolla, vähän isommalla aukolla, mutta suljinaika tuotti hieman päänvaivaa. Kokeilin aluksi 1/250 suljinaikaa, mutta se ei pysäyttänyt veden liikettä tarpeeksi hyvin. 1/320 suljinajalla ja kyseisillä muilla asetuksilla kuvista tuli mielestäni kohtalaisen hyviä. Siis niistä muutamasta kuvasta, joissa jään tippuminen veteen ja kameran laukaisu onnistuivat yhtä aikaa. Mielestäni myös isompi aukko esim. f3.5 - f4.5 aiheutti tuolta etäisyydeltä ongelmia syväterävyyden kanssa, eli tarkennus lasin etuosaan aiheutti jo lasin takaosan sumenemista. Toisella salamalla olisi tietenkin saanut lasin vasenta reunaa ehkä hitusen enemmän erottuvaksi, mutta eipä kaiken tarvitse välttämättä olla kovin selkeää. Kai tuo on sitä taiteellista vapautta:)

Joka tapauksessa olen vasta opettelemassa valokuvausta, joten olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka välillä homma menee ihan mutu-tuntumalta. Toinen aihe, jota kuvasin, oli vanhat Adidaksen lenkkarit.

Kun ei ole oikeasti kuvaamista, niin pitää keksiä jotain ihan omasta päästä ja päädyin näinkin hienoon ratkaisuun:) No, kyseessähän ovat vanhat, rakkaat lenkkarini, joita ei ole koskaan kuvattu, joten tässä on niille hieman kunniaa:) Periaatteessa kyse on aivan samasta setupista, kuin vesilasin kanssa. Suljinaika ja aukko ovat hieman eri, mutta muuten tilanne on melkein identtinen.

Hauskintahan koko hommassa oli uuden opettelu ja erilaisten asetusten kokeileminen. Itse olen ihminen, joka oppii asioita parhaiten tekemällä, ei kirjoista lukemalla. Olen siis varsin tyytyväinen otoksiin, mutta varmaan niissä on asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Joten, jos sinulla on hyviä vinkkejä, niin kerro ihmeessä.

Seuraavaaksi kerraksi olen ajatellut ottaa muutaman yö-kuvan salamalla, mutta kerrotakoon yksityiskohdat sitten kun on jotain näytettävää.. Jos on..

Vivitar 285HV ja Elinchrom Skyport Universal Trigger modaus

2009-05-08T13:27:00.001-07:00

Kuten jotkut ehkä saattavatkin tietää, niin Vivitar 285HV ei toimi suoraan Elinchromin Skyport Universal radiotriggereiden kanssa, koska vastaanottimen tuottaman pulssin pituus on liian lyhyt. tähän ongelmaan löytyy kuitenkin helppo ratkaisu, eli pienen lisäpiuhan tekeminen, joka pidentää laukaisimen pulssin pituutta.

Materiaalit maksavat n. 2€ + oman työn hinta. Ostin roinat Triopakista. Voit ostaa myös valmiin piuhan hintaan 19$ Flashzebrasta, mutta itse en viitsisi nähdä tuota vaivaa + odottelua, että piuha saapuu. Flashzebran piuha on siis Vivitarin oma plugi - 3.5m plugi-piuha, joten saat vastaavan piuhan aikaiseksi myös modaamalla Vivitarin mukana tulevan piuhan alla olevien speksien mukaan ts. tällöin joudut rikkomaan alkuperäisen piuhan.

Tarvittavat materiaalit ovat:

Monikerroskerko 22nF 50V R5 20% Z5U ts. bibolaarinen 22nF 50V kondensaattori á 25c
Monopistoke (uros) 3.5mm á 80c
Monojatkoliitos (naaras) 3.5mm á 80c
Matalajännitekaapeli 2x0.5(neliötä) 20cm á 61c/m

Käytännössä tein homman niin, että juotetaan ensin uros- ja naaras-plugit molempiin päihin piuhaa (varmista, että johtimet ovat oikein päin) ja sitten juotetaan kondensaattori rinnan toiseen päähän, eli + ja - johtimien väliin. Mielestäni kondesaattori sopi paremmin urosplugin koteloon. Sitten tuo piuha laitetaan vain Elinchromin vastaanottimen sekä salaman hotshoesta lähtevän PC-3.5mm plugipiuhan väliin.

Jotkut ovat modanneet itse salamaa niin, että kyseinen kondensaattori juotetaan salamakengän sisään, mutta silloin joudut avaamaan itse salaman ja muuttamaan sen rakennetta, kun taas esittämälläni tavalla ei tarvitse koskea salaman sisuskaluihin.

Seuraavat blogitekstit tulevat jo pitämään sisällään enemmän juttua valokuvauksesta ja varsinkin salaman käyttöön liittyviä kuvia. Tarkoituksena on mennä ottamaan muutaman yö-shotti Nautelankoskelta sekä aamuaurinkokuvia. Katsotaan mitä saan aikaiseksi.

Kamerakamat

2009-05-06T12:58:00.000-07:00

Ajattelin hieman kertoa, mitä kamerakamoja minulta löytyy. Eli kameralaukusta löytyvät seuraavat kamat:

Canon EOS 30D
Canon EF 28-105mm 1:3.5-4.5 II USM
Canon EF-S 50mm 1:1.8
Muutama filsu
Vivitar 285HV salama
Elinchrom Skyport Universal -triggerisetti, eli yksi lähetin ja kaksi vastaanotinta
Pari salamastandia, varjoja

Ok, myönnetään, että ständit ja varjot eivät mahdu laukkuun:)

Olen juuri tällä hetkellä miettimässä minkä salaman hankkisin toiseksi salamaksi ja katsotaan saanko huuto.net:stä ostettua yhden Nikon sb-28:n halvalla... Ja itseasiassa juuri hetki sitten minusta tuli onnellinen sb-28:n omistaja.

Jokin aika sitten kiinnostuin hieman ns. strobismista, eli toteutetaan valaistus kevyellä kamerasalamasetillä esim. kaksi salamaa, ständit, sateenvarjot ja triggerit. Ideana on se, että hieman päätä käyttämällä voi saavuttaa ns. halpissetillä laadukkaita ja ammattimaisesti valaistuja kuvia. Olen siis yhtä salamaa vailla tuosta perus-strobisti-setistä. Itseäni kuitenkin kiinnostaa pääasiassa ihmisten kuvaamisen sijasta kuvata "mielenkiintoisesti" valaistuja graafisia kohteita. Mainittakoon yhtenä esimerkkinä Tim Simmons:n kuvat

Kyllähän ihmistenkin kuvaaminen kiinnostaa myös, mutta mallien hankkiminen ihan vain harjoitteluakin varten on välillä hankalaa. Seuraavassa tekstissä annan ohjeet, miten modataan Vivitar 285HV toimimaan Elinchromin triggerin kanssa n. 2€ kustannuksilla.

Croppikenno, eli digikuvausta ja linuxia sekä ehkä vähän strobismia

2009-05-04T08:34:00.000-07:00

Olen aloitteleva valokuvausharrastelija, joka on hitusen hurahtanut valokuvaukseen viime aikoina. Koska olen tosielämässä ohjelmistosuunnittelija ja erityisesti linux-puoleen erikoistunut ajattelin, että voisin ehkä jakaa kokemuksiani aloittelevana valkokuvausharrastelijana sekä myös siitä, miten linuxia voidaan käyttää hyväksi valokuvauksessa.

Massathan (normaalit ihmiset) eivät tunne, mitä linux voi tarjota valokuvauksen suhteen kuten esimerkiksi hyviä ja ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, jopa RAW-kuvien käsittelyyn. Tämän vuoksi onkin mielestäni hyödyllistä tuoda eri vaihtoehtoja esille.

Koska tämä blogi on valokuvauksesta, niin yksi ajatus on, että kirjaan tänne ylös asioita, joita opin harrastuksen etenemisen myötä. Miksi en siis jakaisi oppimaani myös muille. Tämähän on yksi open source -softan perusperiaatteista.

Kuten jo mainitsin, niin tämä on blogi valokuvauksesta, joten yritän jokaisen blogitekstin myötä myös julkaista jotain ottamiani kuvia. Aloitetaan siis yhdellä, minun mielestäni, onnistuneella otoksella Turun yliopiston ICT-talon aulan kierreportaista.

Mielestäni porraskuva on siitä mukava otos, että siitä ei heti välttämättä pysty sanomaan, mistä on kyse ja miten päin kuvan pitäisi olla ts. se laittaa katselijan hetkeksi miettimään.

Lyhyestä virsi kaunis, joten en tarinoi enempää tällä kertaa. Seuraavassa tekstissä olen ajatellut kertoa hieman mitä kameravälineitä minulla on ja sitä seuraavassa tekstissä, miten modataan Vivitar 285HV salama toimimaan Elinchromin Skyport Universal triggerin kanssa.